Kirsi-Maria Vakkilaisen päivät kuluvat kemiaa opettaen

”Työni suola on työskentely nuorten kanssa”, sanoo Kirsi-Maria Vakkilainen Olarin lukiosta

Kirsi-Maria Vakkilainen näyttää, kuinka värjätyt nesteet asettuvat kerroksittain tiheyden mukaan, raskain pohjalle.

Kemian ja matematiikan lehtori Kirsi-Maria Vakkilaisen päivät kuluvat vauhdikkaasti kemian teoriaa ja käytäntöä opettaen. Olarin lukiolle annettiin vuonna 2018 valtakunnallinen kehittämistehtävä luonnontieteissä ja osan viikkotyöajastaan Vakkilainen käyttää hankkeen koordinointiin.  

 

Kirsi-Maria Vakkilainen pukee välitunnilla valkoisen työtakin päälle ja kokoaa laboratorioon välineet seuraavaa oppituntia varten.

Luokkaan saapuu yksitoista Olarin lukion 2. luokan oppilasta tekemään kokeita omin käsin. Tällä kokeellisen kemian kurssilla kerrataan jo aiemmin opittuja teoria-asioita, mutta nyt itse kokeillen ja mitaten.
Tutkittavana ilmiönä on reaktiolämpö, joka määritetään kuparisulfaatin ja sinkin välisessä reaktiossa.

Kokeeseen tarvitaan sinistä kuparisulfaattiliuosta ja sinkkijauhetta.

Kokeessa saostuu ruskehtavanpunaista kuparia, jota hiukan näkyy lusikan oikealla puolella.

Kirsi-Maria Vakkilainen kertoo kemian opetuksesta.

Hälima Gharghour (vasemmalla), Santeri Paljakka (keskellä) ja Nuutti Tuulosniemi (oikealla) hakeutuivat Olarin lukioon hyvän luonnontiedeopetuksen vuoksi.

. Kokeellisen kurssin oppilaat Hälima Gharghour, Santeri Paljakka ja Nuutti Tuulosniemi pohtivat kemiaa ja omaa tulevaa oppialaansa.

Opettajaperheen tyttärestä tuli kemian opettaja

Kirsi-Maria Vakkilainen halusi alun alkaen proviisoriksi mutta päätyi kuitenkin kemian opiskelijaksi Helsingin yliopistoon.

Parin vuoden opintojen jälkeen hänelle selvisi, että hän halusikin ryhtyä opettajaksi. Näin siitäkin huolimatta, että opettajaperheen tyttärenä hän oli aiemmin ajatellut ettei opettajaksi ainakaan ryhtyisi.

Niinpä Vakkilainen hakeutui Kumpulassa kemian opettajankoulutukseen ja tunsi vihdoin oman alan löytyneen. Kun työpaikkaa tarjottiin Olarin luonnontiedepainotteisesta koulusta, tilaisuutta ei voinut jättää hyödyntämättä.

Matematiikan ja kemian lehtorina Vakkilainen on keskittynyt opettamaan kemiaa sekä yläasteella että lukiossa. Tällä hetkellä oppitunteja on lukiossa.

Vakkilaisen mielestä on hyvä keskittyä opettamaan yhtä oppiainetta.
”Silloin on paremmin selvillä kyseisen aineen sisällöissä ja pystyy niitä paremmin myös kehittämään”, hän perustelee.
Vakkilainen on ollut myös mukana laatimassa useita oppikirjoja.

Ensi syksynä Olarin lukio ja Pohjois-Tapiolan lukio siirtyvät Otaniemeen ja aloittavat Otaniemen lukiona. Vakkilainen odottaa toiveikkaana toimintaa Otaniemen kampuksella lähellä Aalto-yliopistoa.

 

Kirsi-Maria Vakkilainen kertoo, kuinka hän päätyi opettajaksi ja millaista työtä on kemian oppikirjojen laatiminen.

Valtakunnallinen kehittämistehtävä työllistää Vakkilaista

Olarin lukiolle on annettu valtakunnallinen kehittämistehtävä luonnontieteissä ja Vakkilainen koordinoi tätä toimintaa

 

Kirsi-Maria Vakkilainen kertoo luonnontieteiden kehittämistehtävästä

Kirsi-Maria Vakkilainen pohtii kemian imagoa.

Jutun toimitus ja valokuvat: Sisko Loikkanen

Kuinka kemiantekniikan tohtorista tuli fysiikan tutkija?

Otaniemi-Utrecht-Zürich-Otaniemi

Professori Peter Liljeroth väitteli Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta fysikaalisessa kemiassa. Väitöksen jälkeen hän lähti postdoc-tutkijaksi ulkomaille, Hollantiin ja Sveitsiin. Vierähti vuosia ennenkuin hän palasi takaisin Suomeen tutkijavaimonsa kanssa. Silloin uusi työpaikka löytyi Aalto-yliopiston fysiikan osastolta.
Professori Peter Liljeroth käyttää työssään atomivoima- ja tunnelointimikroskooppia, jonka avulla rakenteista saadaan atomintarkka kuva. Menetelmän kehittäjät Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer IBM:n Zürichin tutkimuskeskuksesta pokkasivat fysiikan Nobelin vuonna 1986.
Aalto-yliopiston professorina Liljeroth työskentelee Otaniemessä Nanotalossa, jossa hänen tutkimusvälineitään ovat atomivoima- ja tunnelointimikroskooppi.

Professori Peter Liljeroth kertoo, miten hän päätyi kemian alalta fysiikan alalle, tutkimaan AFM- ja STM-mikroskoopeilla

Peter Liljeroth on saanut kaksi kertaa varsin kilpaillun apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä, viimeksi Advanced grantin viideksi vuodeksi, jonka turvin hän nyt ryhmineen tutkii topologisten eristeiden valmistusta.
Tunnelointimikroskooppi herättää ihastusta merkillisellä ulkomuodollaan.
Atomi- ja tunnelointimikroskooppi ovat varsin herkkiä mittalaitteita, jotka edellyttävät laboratoriolta erityisiä rakenteita.

Peter Liljeroth kertoo AFM- ja STM –mikroskooppien herkkyydestä ja laboratoriosta.

Peter Liljeroth tutkimuslaitteensa äärellä Nanotalossa Otaniemessä.

AFM, atomivoimamikroskooppi STM, tunnelointimikroskooppi

Haastattelija: Sisko Loikkanen

Darolutamidi, lääke eturauhassyövän hoitoon

Darolutamidi-molekyyli näki päivänvalon jo kymmenisen vuotta sitten.

Miten syntyi darolutamidi, josta on tulossa uusi syöpälääke eturauhassyövän hoitoon?

”Lähdetään kuin legopalikoista rakentamaan lopullista molekyyliä, jossa kullakin molekyylinosalla on oma tehtävänsä”, näin kuvaa kehitystyötä johtanut Olli Törmäkangas Orionista. Viime lokakuussa Orion ilmoitti, että darolutamidin faasi III:n vaiheen kliininen tutkimus on saatu päätökseen. Tutkimuksessa testattiin darolutamidia etäpesäkkeettömän kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon.

Olli Törmäkangas iloitsee siitä, että projektitiimissä tehty valtava työmäärä johtaa uuteen lääkkeeseen, joka helpottaa potilaiden elämänlaatua.

Orion on kehittänyt lääkettä yhteistyössä Bayerin kanssa mutta molekyyli on kehitetty Suomessa. Jatkossa se myös valmistetaan Suomessa Fermionin lääkeainetehtaalla. USA:n lääkeviranomainen FDA on myöntänyt lääkkeelle nopeutetun käsittelyprosessin ja näin ollen näyttäisi siltä, että lääke tulee ensimmäisenä Yhdysvaltojen markkinoille. Koordinoiva kemisti Olli Törmäkangas kertoo haastattelussa, miten lääkeainemolekyyli optimoitiin askel askeleelta tutkimustietoon perustuen. Kyseessä oli iteratiivinen prosessi, jossa valmistettiin yhteensä peräti noin 1200 erilaista molekyyliä. Kemistit askaroivat nämä molekyylikandidaatit käsityönä kolviensa ääressä, mikä oli valtava työmäärä.

Orion on kehittänyt lääkettä yhteistyössä Bayerin kanssa mutta molekyyli on kehitetty Suomessa. Jatkossa se myös valmistetaan Suomessa Fermionin lääkeainetehtaalla. USA:n lääkeviranomainen FDA on myöntänyt lääkkeelle nopeutetun käsittelyprosessin ja näin ollen näyttäisi siltä, että lääke tulee ensimmäisenä Yhdysvaltojen markkinoille. Koordinoiva kemisti Olli Törmäkangas kertoo haastattelussa, miten lääkeainemolekyyli optimoitiin askel askeleelta tutkimustietoon perustuen. Kyseessä oli iteratiivinen prosessi, jossa valmistettiin yhteensä peräti noin 1200 erilaista molekyyliä. Kemistit askaroivat nämä molekyylikandidaatit käsityönä kolviensa ääressä, mikä oli valtava työmäärä.

Lääkeainesynteesit tehdään kolveissa käsityönä, vetokaapissa.