mennessä seravo | tammi 30, 2019 | Uncategorized
Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaari pe 26.4.2019 klo 9-11 Helsingin yliopiston Pienessä Juhlasalissa (Fabianinkatu 33, 4. krs, Helsinki)
Ohjelma
9.00 Kahvitarjoilu
9.30 SKS pj Pekka Joensuu, avaus
Prof. Ari Ivaska, Åbo Akademi
Analytiikan merkitys kemian tutkimuksessa
Prof. Mauri Kostiainen, Aalto yliopisto
Suomalaista kemian tutkimusta (entisen) nuoren tutkijan näkökulmasta
Johtaja Mari Pantzar, Sitra
Kemia kiertotaloudessa
Ilmoittautumiset 23.4.2019 mennessä tästä linkistä.
mennessä juho | tammi 29, 2019 | Haastattelut, Henkilöt, Podcastit
”Työni suola on työskentely nuorten kanssa”, sanoo Kirsi-Maria Vakkilainen Olarin lukiosta
Kirsi-Maria Vakkilainen näyttää, kuinka värjätyt nesteet asettuvat kerroksittain tiheyden mukaan, raskain pohjalle.
Kemian ja matematiikan lehtori Kirsi-Maria Vakkilaisen päivät kuluvat vauhdikkaasti kemian teoriaa ja käytäntöä opettaen. Olarin lukiolle annettiin vuonna 2018 valtakunnallinen kehittämistehtävä luonnontieteissä ja osan viikkotyöajastaan Vakkilainen käyttää hankkeen koordinointiin.
Kirsi-Maria Vakkilainen pukee välitunnilla valkoisen työtakin päälle ja kokoaa laboratorioon välineet seuraavaa oppituntia varten.
Luokkaan saapuu yksitoista Olarin lukion 2. luokan oppilasta tekemään kokeita omin käsin. Tällä kokeellisen kemian kurssilla kerrataan jo aiemmin opittuja teoria-asioita, mutta nyt itse kokeillen ja mitaten.
Tutkittavana ilmiönä on reaktiolämpö, joka määritetään kuparisulfaatin ja sinkin välisessä reaktiossa.
Kokeeseen tarvitaan sinistä kuparisulfaattiliuosta ja sinkkijauhetta.
Kokeessa saostuu ruskehtavanpunaista kuparia, jota hiukan näkyy lusikan oikealla puolella.
Hälima Gharghour (vasemmalla), Santeri Paljakka (keskellä) ja Nuutti Tuulosniemi (oikealla) hakeutuivat Olarin lukioon hyvän luonnontiedeopetuksen vuoksi.
Opettajaperheen tyttärestä tuli kemian opettaja
Kirsi-Maria Vakkilainen halusi alun alkaen proviisoriksi mutta päätyi kuitenkin kemian opiskelijaksi Helsingin yliopistoon.
Parin vuoden opintojen jälkeen hänelle selvisi, että hän halusikin ryhtyä opettajaksi. Näin siitäkin huolimatta, että opettajaperheen tyttärenä hän oli aiemmin ajatellut ettei opettajaksi ainakaan ryhtyisi.
Niinpä Vakkilainen hakeutui Kumpulassa kemian opettajankoulutukseen ja tunsi vihdoin oman alan löytyneen. Kun työpaikkaa tarjottiin Olarin luonnontiedepainotteisesta koulusta, tilaisuutta ei voinut jättää hyödyntämättä.
Matematiikan ja kemian lehtorina Vakkilainen on keskittynyt opettamaan kemiaa sekä yläasteella että lukiossa. Tällä hetkellä oppitunteja on lukiossa.
Vakkilaisen mielestä on hyvä keskittyä opettamaan yhtä oppiainetta.
”Silloin on paremmin selvillä kyseisen aineen sisällöissä ja pystyy niitä paremmin myös kehittämään”, hän perustelee.
Vakkilainen on ollut myös mukana laatimassa useita oppikirjoja.
Ensi syksynä Olarin lukio ja Pohjois-Tapiolan lukio siirtyvät Otaniemeen ja aloittavat Otaniemen lukiona. Vakkilainen odottaa toiveikkaana toimintaa Otaniemen kampuksella lähellä Aalto-yliopistoa.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä työllistää Vakkilaista
Olarin lukiolle on annettu valtakunnallinen kehittämistehtävä luonnontieteissä ja Vakkilainen koordinoi tätä toimintaa
Jutun toimitus ja valokuvat: Sisko Loikkanen
mennessä seravo | tammi 27, 2019 | Tapahtumat
Kaikki maailman aineet – Jaksollinen järjestelmä-ilta 7.2.2019 klo 17.30-19.00 (Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki)
Tule tiedekulmaan kuulemaan mitä jaksollinen järjestelmä tarkoittaa. Tietoa alkuaineista, niiden synnystä ja riittävyydestä tulevaisuudessa.
Ohjelma
17.30 Tilaisuuden avaus: Pekka Joensuu ja Harri Montonen
Alkuaineet ihmisessä
Prof. Anu Hopia, TY
Miksi alkuaineet piti järjestää?
Prof. Pekka Pyykkö, HY
Alkuaineiden synty
Prof. Anu Kankainen
Alkuaineiden riittäminen tulevaisuudessa
Prof. Timo Repo, HY
Tilaisuuden juontaa, johdattelee Harri “Heko” Montonen Heurekasta.
Paneelikeskustelu
Juontaja: Pääinnoittaja Harri Montonen, Heureka
Keskustelijoina Anu Hopia, Anu Kankainen, Pekka Pyykkö ja Timo Repo
Vapaa pääsy. Tervetuloa!
> Tapahtuma Facebookissa
mennessä seravo | tammi 23, 2019 | Kokoukset
Suomalaisten Kemistien Seura ry:n vuosikokous pidetään nykytaiteen museo Kiasmassa (Mannerheiminaukio 2, Helsinki) keskiviikkona 6.3.2019 klo 17.30, kokouskahvit klo 17.00.
Ohjelma
Klo 17.30 SKS:n vuosikokous
SKS:n vuosikokousasiat
1. Sääntöjen 12 §:n mukaiset vuosikokousasiat
1.1. Vuosikertomus
1.2. Tilinpäätöksen vahvistaminen
1.3. Jäsenmaksun päättäminen
1.4. Talousarvio
1.5. Hallituksen kokoonpano
1.6. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
1.7. Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien valinta
2. Jäsenasiat
3. Nuorten tutkijain tunnustuspalkinto
4. Muut mahdolliset asiat
Kokousesitelmä:
Dos. Panu Nykänen: “Laboratoriossa ja kedolla – kemian tutkimuksen ja alan teollisuuden pitkä historia Suomessa”.
Iltapala
Ilmoittautumiset 5.3. mennessä tästä linkistä.
mennessä juho | tammi 21, 2019 | Haastattelut, Henkilöt, uutiset
Otaniemi-Utrecht-Zürich-Otaniemi
Professori Peter Liljeroth väitteli Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta fysikaalisessa kemiassa. Väitöksen jälkeen hän lähti postdoc-tutkijaksi ulkomaille, Hollantiin ja Sveitsiin. Vierähti vuosia ennenkuin hän palasi takaisin Suomeen tutkijavaimonsa kanssa. Silloin uusi työpaikka löytyi Aalto-yliopiston fysiikan osastolta.
Professori Peter Liljeroth käyttää työssään atomivoima- ja tunnelointimikroskooppia, jonka avulla rakenteista saadaan atomintarkka kuva. Menetelmän kehittäjät Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer IBM:n Zürichin tutkimuskeskuksesta pokkasivat fysiikan Nobelin vuonna 1986.
Aalto-yliopiston professorina Liljeroth työskentelee Otaniemessä Nanotalossa, jossa hänen tutkimusvälineitään ovat atomivoima- ja tunnelointimikroskooppi.
Peter Liljeroth on saanut kaksi kertaa varsin kilpaillun apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä, viimeksi Advanced grantin viideksi vuodeksi, jonka turvin hän nyt ryhmineen tutkii topologisten eristeiden valmistusta.
Tunnelointimikroskooppi herättää ihastusta merkillisellä ulkomuodollaan.
Atomi- ja tunnelointimikroskooppi ovat varsin herkkiä mittalaitteita, jotka edellyttävät laboratoriolta erityisiä rakenteita.
Peter Liljeroth tutkimuslaitteensa äärellä Nanotalossa Otaniemessä.
AFM, atomivoimamikroskooppi STM, tunnelointimikroskooppi
Haastattelija: Sisko Loikkanen